perjantai 13. toukokuuta 2011

PB&A

Seuraavaksi jotain pientä ja hyvin yksinkertaista. Henkilökohtainen omenakausi jatkuu, eikä loppua näy. Olin elänyt omena-allergikon elämää vuosikausia, kunnes ymmärsin pari kuukautta sitten kaverin vinkistä maistaa luomuomenaa.

Ei minkäänlaisia oireita.

Jostain syystä varsin moni tuntuu heränneen tismalleen samaan ilmiöön viime aikoina, kykyyn syödä luomuna sellaisia kasviksia ja hedelmiä, jotka muutoin aiheuttavat ainakin lieviä allergiaoireita. Tämä käy toki järkeen - elimistö panee hanttiin ties mille hyönteismyrkyille ja kemikaaleille, ei itse luonnolliselle tuotteelle. Silti hämmästyttää, miten vähän asiasta puhutaan.

Paasaus sikseen, en ole lukenut aiheesta vielä tarpeeksi. Allaolevaa voin sen sijaan suositella pelkkien empiiristen havaintojen perusteella. Jälleen eräs vierasmaalainen klassikko, tällä kertaa välipalarintamalta:

Omenalohkoja ja maapähkinävoita


 Tarjoiltuna hienoimmalta lautaseltani.

2 kommenttia:

  1. ah sielusisareni! tätä yhdistelmää RAKASTAN!! :))))

    VastaaPoista
  2. Miten multa onkaan mennyt ohi kommenttisi U! Kiitos siitä, blogihistorian ensimmäinen ei-kaveriperäinen :D Yhdistelmä on tosiaan mainio, mutta jenkkien toinen variaatio selleriä ja maapähkinävoita menee multa kyllä yli hilseen...

    VastaaPoista