Kuluva kevät on tuonut mukanaan lukuisia ensimmäisiä kertoja. Kuten ensimmäiset koskaan syömäni parsat! Suomalaisessa ruokakalenterissa aina läsnä oleva kausittaisuus on voimavara, jota voisin itse enemmän hyödyntää. Tulevina keväinä aionkin odottaa ensimmäisiä kauppoihin saapuvia parsapuntteja samalla intensiteetillä, kun imellettyä perunalaatikkoa aina päivien lyhetessä.
Parsakokeilun alkuperäinen toteutus meni vähän täältä sinnepäin, sillä parsojen kylkeen kaavailemastani klassikkokumppanista, hollandaise-kastikkeesta, tuli munakokkelia. Ja vielä kun ostin kaupan hienoimpia luomumunia! En viitsi siksi kastikkeen reseptiä tähän kirjoittaa, vaikka vika taisi löytyä kuitenkin sen toimeenpanijasta, joka yritti keltuaisten vispaamisen ohessa saman aikaan valmistaa kolmea muuta ruokalajia. Multitasking ja jalot kastikkeet eivät selvästikään kuulu samaan seuraan.
Onneksi apu löytyi nopeasti jääkaapissa majailevasta kirnuvoipaketista. Voisula = kastikkeiden aatelia.
Puntti parsaa
Möykky voita (kuvassa kenties liioittelun makua...)
Tujaus sitruunamehua
Suolaa
Leikkaa parsoista kovat kannat ja huuhtele. Keitä sopivan napakaksi, tällä kertaa siihen meni kuutisen minuuttia - havaitsin parhaaksi kattilaksi koonsa puolesta paistinpannun! Nosta kypsät parsat lautaselle, pirskota päälle hieman sitruunamehua, hukuta voihin ja viimeistele sormisuolalla. Voilà!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti