 |
| kanelia kaikkeen, nyt myös banneriin |
Ruoka on maistunut pienestä asti, mutta erityistä paloa sen laittamiseen ja sen laittamista suunnittelemiseen olen alkanut tuntea vasta aika hiljattain, osapuilleen kaksi vuotta sitten. Innostus lieni vain ajan kysymys, sillä olin pitkään oman sukupolveni prototyyppi, 90-luvun laman jälkipyykissä eineksillä aikuiseksi kasvatettu ihmisriekale. Sitä olen tietenkin edelleen, mutta haen revanssia.
Nykyään keittiössäni einekset eivät ole suuressa huudossa. Tämä ei sinänsä ei ihmetytä jos kyse on ruokabloggaajasta... (huomaatteeko kuinka kätevästi olen jo omaksunut tämän uuden identiteetin bloggaajana vaikka ainuttakaan tekstiä ei ole vielä julkaistu). Ei sinänsä, einesblogi vois olla uusi raikas tuulahdus ruokablogien maailmassa. Oma linjani kallistuu kuitenkin päivä päivältä enemmän kohti DIYtä, yleensä silkasta kokeilunhalusta. On kivempaa tehdä itse jos voi, ja koska mulla on tällä hetkellä loputtomasti aikaa (tenttikirjojen etenemisestä päätellen), tälle on myös tilaisuus.
 |
| täällä mitään eineksiä syödä |
Vastoin ilmeisen yleisiä normeja laitan ruokaa lähes päivittäin, vaikka syöjiä taloudessa on tällä hetkellä yksi. On aika surkeaa syödä yksin, mutta vielä surkeampaa on musta se, että ruoan laittaminen vain itselleen koetaan niin usein turhaksi. Arkiruoka on mulle vähintään yhtä tärkeää kuin juhlavammat ateriat, ja varsin helppo tapa tehdä siitä arjesta vähän siedettävämpää. Toisaalta rakastan juhlia ja syitä niille keksin mielelläni, ja lienee selvää, että asiaankuuluvat tarjoilut... no, kuuluvat asiaan.
 |
| yksineläjä tekee ruokaa kahdelle ja syö kaiken itse - victory! |
Ruokablogeilla kuuluu olla nimenä joku hassu ja nokkela sanaväännös, mutten keksinyt ainuttakaan hyvää, joka ei olisi jo käytössä. Ratkaisuna valitsin rumimman nimen minkä keksin. Ei sillä, oonhan mä kyllä vähän sellanen rääppijä, aina jääkaapilla haarukan kanssa liikenteessä.
Rääppiminen antaa myös luvan aiheesta lipsumiseen, rääppimään muitakin aihepiirejä, kuten toista intohimoani matkailua. Tai elämää yleensä. Ruokabloggaajana olen vähän hataralla pohjalla, sillä vielä tässä vaiheessa jakamani reseptit ovat lähes sataprosenttisesti copy pastettuja toisista blogeista. Käteväksi emännäksi ei muututa hetkessä, joten baby steps ja niin edelleen.
 |
| emännöintiä |
