Tallinnassa Boost-retkellä, osoite Rotermanni-kortteli |
Olen paraikaa töissä siinä talossa, josta purkautuu tasaisena virtana ihmisiä ympäri kaupunkia keltaiset kassit molemmissa käsissään. Tänään saavuin jälleen kerran kotiin melko kaikkeni antaneena, ja mieleni teki jotain hyvää mutta helposti kurkusta alas soljuvaa. Ei kuitenkaan viiniä. Kuningas William mielessäni aloin raapia kokoon smoothieeseen sopivia aineksia. Kaakaon ja nestemäisten ainesten lisäksi kaipasin juomaani jotain edgeä, ja mieleeni muistui vuonna 2006 Michiganissa nauttimani kenties kaikkien aikojen paras pirtelö. Sen makuna oli suklaa-maapähkinävoi; voi vain arvailla kuinka monen Big Macin verran kyseisessä juomassa oli kaloreita. Maapähkinävoi on sittemmin lunastanut paikkansa ruokakaappini vakiasukkaana, mutta terveellistä linjaa jatkaakseni lisäsin smoothien joukkoon lusikallisen tahinia.
Tahini on juuri se ärsyttävä raaka-aine, joka mainitaan valtaosassa hummus-ohjeita: seesamitahnaa, jonka ostamista harva hummusta vain silloin tällöin nauttiva pystyy itselleen perustelemaan. Itse pyöräytän hummusta sen verran usein (viimeksi toissapäivänä), että päätin viimein sijoittaa tahinipurkkiin. Ei ollut hukkaostos! Tummista kuorellisista seesaminsiemenistä valmistettu tahna maistuu pähkinäiselle ja muutenkin hieman samantapaiselle, kuin pähkinävoit yleensä. Niihin verrattuna tahinissa on etuna vielä seesaminsiemenien korkea kalsiumpitoisuus. Luomutahinissani on mukana suolaa, joten smoothiessa se toimi suklaisuutta tasapainottavana maukkaana elementtinä - ajattele Snickersiä.
Kyllä se sitten pani väkisinkin hymyilyttämään, kun lopputulos oli tämä:
Kaakao-banaani-sesam-smoothie (halkaisijaltaan noin 25 senttinen lammikko)
1,5 dl maitoa
100 g maitorahkaa
1 rkl tummaa kaakaojauhetta
1/2 rkl tahinia
1/2 banaani
Aja blenderillä tai sauvasekoittimella tasaiseksi. Jos käytät sauvasekoitinta, aseta se lopuksi mittalasiin ja luota sen pysyvän itsestään pystyssä. Mikäli teet smoothien blenderillä, annostele valmiista juomasta miellyttävän kokoisia lammikoita esipestylle tasolle.
Tällaiset vastoinkäymiset ovat siitä hyviä, että ne tarjoavat jälkikäteen arvokkaan tilaisuuden tarkastella omaa suhtautumistaan tilanteeseen. Ilahduin, kun huomasin kasvaneeni ihmisenä - saavuttaneeni aivan uudenlaisen sietokyvyn tason. Vielä muutama vuosi taaksepäin olisin mäiskinyt ja paiskinut ovia ja polkenut jalkaa kuin kuuluisa näyttelijä Anson Mount siinä yhdessä Crossroadsin erityisen hyvässä kohtauksessa konsanaan. 22-vuoden kypsässä iässä solmin hiukseni kylmän viileästi takaraivolle ja aloin ryystää.
Kiittäkää onneanne, että kamerasta loppui juuri silloin akku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti