Illan tunnelmia

Meillä on uusi kerho. Sen teemana on Ranska ja Espanja elävän kuvan silmin. Kerhon jäseniä yhdistää siirtyminen omalle epämukavuusalueelleen keväällä 2012 Erasmusvaihdon merkeissä ja halu panikoida aiheesta elokuvan äärellä säännöllisin väliajoin. Jotta muutos uuteen elämänvaiheeseen tapahtuisi mahdollisimman jouhevasti, on uuden asemapaikan kulttuuriin perehtyminen aloitettava hyvissä ajoin. Mikä onni, että olemme kaikki mieltyneitä juustoihin! Ja viiniin. Ja hedelmiin. Ja patonkiin.

Sen vuoksi kokoonnuimme tänään tutustumaan ranskalaiseen kulttuuriin. Katri oli päättänyt jo etukäteen rankaista jokaista paikalla olijaa ylensyönnistä tuomalla mukanaan elokuvan La mari de la coiffeuse, joka olisi ollut huomattavasti varteenotettavampi edes tuolla alkuperäisellä nimellään nykyisen englantiversioidun The Hairdresser's husbandin sijaan. Vuoden 1990 elokuva on ilmeisesti ollut seitsenkertainen César-ehdokas mutta minusta se oli järkyttävä. Hyvin ranskalainen - rintoja, viiksiä, mies ja nainen, kummallakaan ei ystäviä, todennäköisesti kieroutuneista ja perversioihin taipuvista luonteistaan johtuen.

Onneksi arkistoista löytyi vielä Chrerbourgin sateenvarjot.


Ah, Catherine Deneuve ja kukkatapetit! Ne värit ja Guy. Ja se maailman kaunein kappale. Tästä kaikesta huolimatta se ainainen laulaminen rupeaa noin puolessa välissä käymään siinä määrin hermoille, että allekirjoittanut lähti etsimään pakopaikkaa keittiön tiskialtaasta.

Joka tapauksessa: mainio ilta ja mainio konsepti.