Kun huomattava osa koko kesän ympärillä pyörineestä lähipiiristä hajaantuu lyhyen ajan sisällä palasiksi ympäri maailmaa ottaa se kuulkaas koville. Terveisiä vain Englantiin, Islantiin, Uuteen-Seelantiin ja Saksaan.
Melankolisissa tunnelmissa keitin itselleni kupin kuumaa. Cafe de Nopalista saa satavarmasti Suomen parasta kaakaota - siellä on ymmärretty ympätä joukkoon chiliä ja kunnolla. Chilikaakaosta á la traaginen nuori nainen ei voida puhua Nopalin juoman kanssa samassa lauseessakaan, mutta kyllä se paremman puutteessa asiansa ajoi. Rääppijä suosittelee: nesteeksi puolet maitoa ja puolet kermaa.
Vahvan ihmislapsen chilikaakao
2 tl tummaa kaakaojauhetta
1 tl tummaa sokeria
1/2 - 1 tl chilijauhetta
reilu 2 dl maitoa, mahdollisimman rasvaista sellaista, kurri on tässä kilpailussa armotta paperitiikeri
Sekoita jauheet ja sokeri, lisää kuumennettu maito. Uskomatonta, että kirjoitan tällaiselle ikiaikaisuudelle reseptiä. Olkoon - kirjoittaminen on terapeuttista, siinä missä suklaakin. Sitäkin saatoin tiputtaa kupin pohjalle palasen.
Keittiöni on epämääräisten ruskeiden läikkien peittämä, tahroja on myös valkoisessa paidassa. Kaakaon jälkeen leivoin vallilalaisille insinööreille kaksi Guinness-kakkua. Toinen on vielä uunissa, joten asiasta lisää myöhemmin.
Hellikää, kähmikää, rapsutelkaa ja silitelkää toisianne. Maailmassa ei ole koskaan liikaa halauksia tai kaakaomukillisia. Nyt on jo teitä kaikkia ikävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti